Mitä sitä oikeasti yhden päivän aikana voi isossa kaupungissa tehdä? Minun korviini oli kantautunut vain ehdotus China Townissa piipahtamisesta, ei muuta. Ilmeisesti kaupungissa olisi vaikka mitä kivaa tekemistä, mutta me valitsimme vain yhden turistikohteen ja muun ajan päätimme vain kierrellä jalan kaupungissa. AutoStitch kuva San Franciscosta Alcatrazin lautalta, olkaa hyvät :
Se yksi turistikohde oli Alcatraz eli entinen vankilasaari keskellä San Franciscon lahtea, josta oli loistavat näkymät sekä kaupunkiin että kuuluisille silloille (jo mainittu Bay Bridge ja tietty Golden Gate). Saarella sai käyskennellä omaan tahtiin ja vankilan tiloihin tutustumiseen oli tarjolla audio tour. "The award winning Alcatraz Cellhouse Audio Tour" oli ainakin meikäläisen mielestä hienosti toteutettu ja vielä mielenkiintoinenkin. Idea oli siis, että kaikille lykättiin käteen (tai paremminkin korville) kuulokkeet ja nauhuri, jossa selostettiin saaren vankilana olo aikaa. Kertojina entisiä vanginvartijoita ja vankeja. Nauhalta tulleiden kulkuohjeiden perusteella sitten kierrettiin vankilaa ja kuultiin kaikkea jännää Alcatrazista. Kuten kuvasta näkyy siellä sitten kuljettiin jonossa kuulokkeet päässä.
Se suositeltu China Town ei nyt sitten lopulta ollut mikään kovin kummoinen tai sitten emme osanneet löytää niitä jänniä paikkoja. Onhan se toki mielenkiintoista, kun yhtäkkiä kylteistä katoaa lähes täysin englannin kieli ja normaalit aakkoset muuttuvat kanjimerkeiksi. Olisihan tuolta varmasti voinut tehdä kaikenlaisia jänniä löytöjäkin, mutta jäi vain läpi kävelyksi. Ehkä mä en vain osaa arvostaa oikeita asioita tarpeeksi. Ehkä mä kiinnitän huomioita liiaksi kaikkeen elottomaan, enkä semmoiseen yleisilmapiiriin tai johonkin muuhun ihmisistä huokuvaan. Ehkä en olisi osannut arvostaa siis myöskään kaupungin muita kuuluisia osia kuten The Haightia (Haight-Ashbury, hipit) tai The Castroa (Castro Street, homot).
Kävelyreitillämme ollut toinen turistikohde oli oikeasti vain yksi pätkä Lombard katua. Se nyt vain sattuu mutkittelemaan tuolla pätkällä aika runsaasti, joten ihmiset sitten tulevat kuvaamaan sitä.
Koko San Francisco on siunattu kunnon korkeuseroilla ja välillä eteentulleiden parkkiratkaisujen kohdalla näkyi todella selvästi kuinka jyrkkiä kadut ovat.
Jätimme käymättä Golden Gaten läheisyydessä. Olisihan siinä vieressä ollut puistokin, mutta ehkä siellä käyminen olisi vaatinut vähän enemmän aikaa ja näimmehän me sen kuitenkin etäisyydessä. Parempia kuvia niissä postikorteissa kuitenkin on. Sen sijaan kävimme laiturialueella moikkaamassa kovaäänisiä merileijonia. Siellä ne löhöilivät ja pitivät kovaa ääntä.
Loppupäivä menikin sitten periaatteessa kenkiä etsiessämme. Antilla oli unelmana löytää tässä maassa ollessaan juuri yhdet tietynlaiset popot ja kun nyt oli kuitenkin kyseessä viimeinen viikko maassa, oli ehkä syytä tehdä niiden eteen jotain. Joten kävimme Friscon keskustan aluelta löytämissämme kenkäkaupoissa etsimässä olisiko heillä niitä oikean merkkisiä kenkiä oikealla värillä. Lopulta Macy'sin miesten puodin myymälä tuotti tuloksen ja Antti sai kotiin vietäväkseen Conversen All-Starit. Eipä kolme kuukauden USA:n vierailu ollutkaan ihan turha.
Illalla nautittu sopivan kokoinen (lue : ei amerikkalainen "ei tarvitse viikkoon syödä mitään"-kokoinen) intialainen ateria kruunasi hyvän päivän. Vaikka olisikin ollut kiva viettää useampi päivä San Franciscossa, oli aika suunnata etelään.
Se yksi turistikohde oli Alcatraz eli entinen vankilasaari keskellä San Franciscon lahtea, josta oli loistavat näkymät sekä kaupunkiin että kuuluisille silloille (jo mainittu Bay Bridge ja tietty Golden Gate). Saarella sai käyskennellä omaan tahtiin ja vankilan tiloihin tutustumiseen oli tarjolla audio tour. "The award winning Alcatraz Cellhouse Audio Tour" oli ainakin meikäläisen mielestä hienosti toteutettu ja vielä mielenkiintoinenkin. Idea oli siis, että kaikille lykättiin käteen (tai paremminkin korville) kuulokkeet ja nauhuri, jossa selostettiin saaren vankilana olo aikaa. Kertojina entisiä vanginvartijoita ja vankeja. Nauhalta tulleiden kulkuohjeiden perusteella sitten kierrettiin vankilaa ja kuultiin kaikkea jännää Alcatrazista. Kuten kuvasta näkyy siellä sitten kuljettiin jonossa kuulokkeet päässä.
Se suositeltu China Town ei nyt sitten lopulta ollut mikään kovin kummoinen tai sitten emme osanneet löytää niitä jänniä paikkoja. Onhan se toki mielenkiintoista, kun yhtäkkiä kylteistä katoaa lähes täysin englannin kieli ja normaalit aakkoset muuttuvat kanjimerkeiksi. Olisihan tuolta varmasti voinut tehdä kaikenlaisia jänniä löytöjäkin, mutta jäi vain läpi kävelyksi. Ehkä mä en vain osaa arvostaa oikeita asioita tarpeeksi. Ehkä mä kiinnitän huomioita liiaksi kaikkeen elottomaan, enkä semmoiseen yleisilmapiiriin tai johonkin muuhun ihmisistä huokuvaan. Ehkä en olisi osannut arvostaa siis myöskään kaupungin muita kuuluisia osia kuten The Haightia (Haight-Ashbury, hipit) tai The Castroa (Castro Street, homot).Kävelyreitillämme ollut toinen turistikohde oli oikeasti vain yksi pätkä Lombard katua. Se nyt vain sattuu mutkittelemaan tuolla pätkällä aika runsaasti, joten ihmiset sitten tulevat kuvaamaan sitä.
Koko San Francisco on siunattu kunnon korkeuseroilla ja välillä eteentulleiden parkkiratkaisujen kohdalla näkyi todella selvästi kuinka jyrkkiä kadut ovat.
Jätimme käymättä Golden Gaten läheisyydessä. Olisihan siinä vieressä ollut puistokin, mutta ehkä siellä käyminen olisi vaatinut vähän enemmän aikaa ja näimmehän me sen kuitenkin etäisyydessä. Parempia kuvia niissä postikorteissa kuitenkin on. Sen sijaan kävimme laiturialueella moikkaamassa kovaäänisiä merileijonia. Siellä ne löhöilivät ja pitivät kovaa ääntä.
Loppupäivä menikin sitten periaatteessa kenkiä etsiessämme. Antilla oli unelmana löytää tässä maassa ollessaan juuri yhdet tietynlaiset popot ja kun nyt oli kuitenkin kyseessä viimeinen viikko maassa, oli ehkä syytä tehdä niiden eteen jotain. Joten kävimme Friscon keskustan aluelta löytämissämme kenkäkaupoissa etsimässä olisiko heillä niitä oikean merkkisiä kenkiä oikealla värillä. Lopulta Macy'sin miesten puodin myymälä tuotti tuloksen ja Antti sai kotiin vietäväkseen Conversen All-Starit. Eipä kolme kuukauden USA:n vierailu ollutkaan ihan turha.Illalla nautittu sopivan kokoinen (lue : ei amerikkalainen "ei tarvitse viikkoon syödä mitään"-kokoinen) intialainen ateria kruunasi hyvän päivän. Vaikka olisikin ollut kiva viettää useampi päivä San Franciscossa, oli aika suunnata etelään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti