30. marraskuuta 2006

Talvi

Tänä "aamuna" odotti ikkunan takana kovin mukava yllätys : lunta! Lämpötila oli juuri ja juuri miinuksen puolella (siis Celsius-asteissa), joten taivaalta tullut tavara oli myös valkoista. Jee! Heti sitä piristyi, aivan kuin koto-Suomessakin aina ensi lumen sataessa.

Ulos päästyäni huomasin toki, että olihan se aika vetistä, mutta toisaalta sitä oli tullut aika runsaasti. Teiltä se oli sulanut, mutta muualla (esim. autojen päällä) sitä oli sitäkin enemmän. Ja kyllä, laitoin takin päälle tänään töihin lähtiessäni (tosin oli ensimmäinen kerta täällä ollessani).
Työpäivän loppupuolella huomasin myös, että alueelle oli luvattu lumimyrskyäkin.
Ajo oli aika hitaanpuoleista (todennäköisesti ensimmäinen kerta täällä kun joku muukin ajaa rajoitusten mukaan tai kuten suurin osa teki : paljon hitaammin, esim. 30mph 45mph:n alueella) kotiin, mutta eipä mitään onnettomuuttakaan tapahtunut. Ei tätä tällä kertaa kuitenkaan kovin pitkään kestä, joten pitää yrittää iloita siitä nyt mahdollisimman paljon. Radiosta kuulemani keskustelun perusteella lumisateita ei ihan joka vuosi ole näihin aikoihin. Kyllä täällä joka vuosi lunta kuitenkin kuitenkin satelee.
Pitäisiköhän pirauttaa naapureille, josko he lähtisivät pihalle vaikka lumiukkoa pyöräyttämään? Töissä käydyn keskustelun perusteella myös he olivat kovin ilahtuneita lumen tulosta.

23. marraskuuta 2006

Archanan keittiössä, osa 1 : Dosat ja maapähkinächutney

Suurin motivaation syy seurata tätä blogia on suurimmalle osalle teistä todennäköisesti ollut se, että jo aikaa sitten (tarkalleen ottaen taisi olla elokuussa) tulin kehuskelleeksi kasvisruokaa. Tämä aiheutti valtaisan kommenttiryöpyn ja mielentilani epäilemisen. Silloin sanoin ohimennen, että ehkä blogissa jossain vaiheessa tullaan näkemään joitain noita intialaisia kasvisruokareseptejä.

Toiveisiinne on nyt viimein vastattu.

Pyysin Archanaa avustamaan tässä operaatiossa, koska meikäläistä ei ole ruuanlaitossa uskominen. Tästä syystä en viitsinyt hirveästi koskea Archanan lähettämiin ohjeisiinkaan, vaan ne ovat nyt sitten englanniksi. Ohjeet ovat kuitenkin sen verran selkeät etten usko teille ruuanlaittotaitoisille niiden tuottavan mitään ongelmia.

Se mikä voi teettää hieman ongelmia, jos ei ole intialaisia ruokia aiemmin laittanut, on muutamien mausteiden ja ainesosien nimet. Näissä kahdessa ohjeessa ei kovin montaa hankalaa kohtaa ole, mutta siitä huolimatta itselleni pari tuotti hieman hankaluuksia. Ongelma ei ehkä ole kovin suuri, jos käy suosiolla jossain etnisessä ruokakaupassa myyjältä kysäisemässä tai jos on joskus tehnyt vähän enempi hommia keittiössä kuin minä ja näin ollen tietää asioista hieman enemmän.

Tässä osassa Archana kertoo kuinka dosa ja maapähkinächutney tehdään.

Dosa on etelä-intialainen ohukainen, jota syödään yleensä aamiaisena tai välipalana. Näiden kanssa voi toki valmistaa muutakin kuin chutneya. Jos esimerkiksi haluaa lihaisamman vaihtoehdon, voi dosan syödä myös esimerkiksi chicken curryyn dipaten.

Tässä ja chutneyn ohjeessa tarvitaan "Urad dal" nimistä ainesosaa : käännöksen (telugu -> englanti) takia meinasi Archanaltakin lipsahtaa väärin. Vaikka tämä kulkikin englannin kielessä nimellä "black gram" on kyseessä nyt kuitenkin "white gram" eli "white lentil" eli suomeksi uskoakseni valkoinen linssi.

DOSA

Ingredients Required :
  • Rice - 3 cups
  • Urad dal - 1 cup
  • Cooked Rice - 1 cup
  • Salt - 1 tsp
Preparation Of Dosa mixture
  • Soak rice (3 small cups) and Urad dal for about 8 hours.
  • Grind the above soaked rice, Urad dal adding with one cup of cooked rice and little bit of water (till the mixture is smooth).
  • Take this grind mixture to a bowl, add salt and mix well and keep it aside for few hours (its good if you leave it a over night and make dosas in the morning).
Preparation of Dosa
  • Heat the flat pan.
  • Spread the Dosa mixture in round shape on the pan and add bit of oil around the dosa. Wait till it cooks and turns to lite brown, now turn it to other side and cook it for some time.
  • Dosas are ready you can have it with Peanut Chutney and/or Sambhar.

Täytyy kyllä myöntää, etten maapähkinächutneyssa kovinkaan paljoa tuota maapähkinää maistanut vaan enemmän taisivat muut mausteet (todennäköisesti nuo chilit) tuoda tähän chutneyyn makua. Chutneyn voi vallan mainiosti syödä myös riisin tai vastaavan kera, jos dosia ei halua tehdä.

Ohjeissa mainitaan tuo aiemmin selitetty "urad dal" ja sitten "tamarind juice" : sanakirjani mukaan "tamarind" olisi suomeksikin ihan tamarindi. Eli tuo ainesosa on ihan vain tuon kasvin hedelmistä (herneistä) puristettua mehua. Löytynee toivottavasti sieltä etnisestä ruokakaupasta.

GROUNDNUT/PEANUT CHUTNEY

Ingredients Required
  • 1 cup of peanuts
  • 5 dry red chillies
  • 1 small onion and one garlic clove
  • 2 teaspoons of tamarind juice
  • 1/2 tsp of salt
  • For tadka - 1 tsp each of cumin, mustard seeds, urad dal and curry leaves
Preparation of Chutney
  • In an iron skillet, roast peanuts till brown, let them cool down, and remove the skins. You can also do this in a microwave oven. Take peanuts in a microwave safe dish, uncovered, cook them for 2 to 4 minutes (till they are brown) - keep an eye on the peanuts and on time, because they turn from brown to black charcoal like things very fast.
  • Take dry red chillies, onion and garlic in the same skillet, roast them in 1 teaspoon of oil
  • After the above are cool enough, put them in a blender or food processor, add the tamarind juice, salt and half cup of water. Grind them into fine paste.
  • Remove and take out the paste into a vessel.
  • Do tadka (toast tadka ingredients in half teaspoon of oil in a vessel), add them to the chutney. This is always the final seasoning thing we do.
  • Chutney is ready.

Dippaa dosan palanen chutneyyn ja nauti!
"Oikea" tapa syödä on tietenkin käsin, mutta ei aseiden käyttökään ole kiellettyä.

Jos kysyttävää ohjeista tai muusta, niin blogia kommentoiden muutkin näkevät kysymyksen ja meilaten vain minä näen sen (vaikeammissa kysymyksissä joudun konsultoimaan Archanaa).

Reseptejä tulee vielä ainakin yhden kerran esiintymään blogissa, koska en halua jättää esittelemättä sambhar-nimistä ruokalajia. Samassa yhteydessä kertoilen muutaman linkin Archanan käyttämiin nettisivuihin, jos joku vaikka innostui intialaisesta kokkailusta enemmänkin.

14. marraskuuta 2006

Myöhästyneitä kuvapäivityksiä

Kuten olette varmaan huomanneet, ei syyskuun lopussa olleesta konferenssista ilmestynyt yhtään kuvaa (tai no ainakin Flow-3D:n kotisivuilta löytyy pari kuvaa) eikä myöskään lokakuun terassikauden avajaisista. Enää ei ole syytä olla murheellinen näiden takia, sillä en ole ainoa joka voi kuvia ottaa näissä tapahtumissa!

Kävi ilmi, että Flow Sciencen uusin työntekijä Prasad oli ottanut "muutamia" kuvia Amandan pippaloista ja hän on kiltisti antanut minulle luvan näytellä niitä teillekin (kaikkia en edes laittanut esille).

2006 Flow-3D World Users Conference tuli taas dokumentoitua muutaman laboratorion työntekijän ansiosta. Muistaakseni ainakin Anurag, George ja Michael olivat ottaneet kuvia tuolta konferenssista ja, jos olisin valinnut minulle edustavimmat kuvat, olisitte kuitenkin kyselleet miksi minusta ei ole yhtään kuvaa, joten nyt olen sitten useimmissa mukana. Sieltä löytyy myös kuvia siitä, kun pidän omaa esitystäni. Tässä siis mainio tilaisuus kerätä niitä tulevaisuudessa maailmankuulun tutkijan harvinaisia kuvia uran alkuhämäristä. Eli kuvien luokse kipikapi.

Koska sen enempää asiaa ei tällä(kään) kertaa ole, loppuun poliittista kommenttia kuvan ja tekstin muodossa :

City Commission considering a recommendation on term limits for city-elected officials
One week sound good.


8. marraskuuta 2006

Synttärit

Uutisissa näytettiin kertoneen juuri sopivasti ennen täkäläisiä vaaleja toi, ei nyt niin kovin yllättävä uutinen, eli että Saddam sai sitten kuolemantuomion (vissiin hirttämällä). Oikeastaan ainoa yllättävä asia oli, ettei herra päässyt hengestään vankilassa ollessaan, mutta kaiketi tästä sitten haluttiin "demokratian" voitto.

Sunnuntaina aamulla (eli ennen puolta päivää) herätessäni oli joku yllättäen yrittänyt soitella ja jättänyt soittopyynnön. Kävi ilmi, että meikäläiselle oli taas unohdettu kertoa viikonloppuna tapahtuvista jutuista etukäteen (syy taitaa olla, etten ole pitkään aikaan ollut mukana aamukahvi- tai burritokeskusteluissa). Nyt sain sitten muutamien tuntien varoitusajalla selville, että Jim aikoi viettää synttäreitään tai ainakin kutsua väkeä kämpälleen. Onneksi sanoi kuitenkin, ettei halua mitään lahjaa, muuten olisi voinut tulla kiirekin.

Saavuin perille ilmeisesti hieman liian aikaisessa, koska morjestamaan tulivat vain nelijalkaiset ystämme Sasha ja Khaki. Enkä ollut kuin viitisen minuuttia etuajassa. Koska olen aiemminkin saapunut paikalle isännän poissa ollessa, kävelin koirien kanssa takaisin autolle odottelemaan jos sieltä vaikka joku kohta tulisi. En tainnut kuin juuri keretä autolle asti, kun pihatiellä näkyikin jo joku tulevan. Auto ei vain näyttänyt tutulta ja kun se saapui lähemmäksi huomasin ettei myöskään kuski näyttänyt tutulta.

Koska koirat olivat kovin riemuissaan paikalle tulleesta naishenkilöstä päättelin jo ennen esittäytymistämme, että tässä oli se ranchin uusin asukki eli Jessica (juuri se tyttönen joka löysi alle viikossa poikaystävän kaupungista, eikä enää siis paljoa tuolla poikien luona näyttäydy). Jessica oli kovin yllättynyt siitä, ettei kukaan ollut avaamassa ovea. Kun pääsimme sisälle kävi ilmi, että olin saapunut juuri sopivalla hetkellä eli silloin kun isäntä oli lähtenyt suihkussa käymään. Eikö tässä maassa odotetakaan vieraiden saapuvan ajallaan? Seuraavalla kerralla täytynee tulla vähän myöhemmin tai reilusti pari tuntia etuajassa.

Itse kemut olivat kovin ruokapainotteiset, mikä minulle aina sopii. Taisin syödä hieman liikaa Joelin kanaa tai sitten synttärikakut olivat hieman täyttäviä, koska en jaksanut kuin yhden palan kumpaistakin kakkua (molemmat suklaisia : toinen käsin tehty ja toinen muuten vain hyvä). Paikalla ei loppujen lopuksi ollut kovin montaa henkeä, joista uusia naamojakin vain pari kolme. Koiria kyllä sitten normaaliakin enemmän (neljä tyttöä). Juotavaakin olisi ollut, mutta mitäs sillä tekee, kun joutuu autolla kuitenkin kotiin ajamaan.

Viikolopun aikana tuli myös mieleen, että ehkä sittenkin pitäisi sittenkin keksiä jotain menoja kuun lopussa olevalle Thanksgiving-viikonlopulle. Itse TG (USA:lainen, sillä Kanadassakin vietetään vastaavaa, mutta jo lokakuun alussa) osuu torstaille, joten jos ottaa perjantain vapaaksi (ellei sitä suoraan oleteta) on tiedossa melko pitkä viikoloppu. Onhan tässä vielä aikaa jotain keksiä, toisaalta samoin perustein on monta kertaa huomannut ettei mitään suunnitelmia lopulta olekaan kasassa.

1. marraskuuta 2006

Viikkokatsaus, vko 43

Ei kivaa : pimeys ja nukahtamisongelmat
Kivaa : työt ja Netflix