27. heinäkuuta 2009

Vessaseuraa

Koska se edellinenkin kirjalista jo oli aika reilun mittainen siirsin tämän toisen listan ihan erilleen.

  • Kortteli sataman laidalla - Suomen Teknillinen Korkeakoulu
    1908-1941
  • Otaniemen yhdyskunta - Teknillinen korkeakoulu
    1942-2008

    Panu Nykänen, 1
    - oli kyllä aika kattava historiikki, ei voi muuta sanoa
  • Puhtaus ja vaara - Ritualistisen rajanvedon analyysi
    Mary Douglas, 2 & 3
    - aika jännä
  • Madventures - Kansainvälisen seikkailijan opas
    Tuomas Milonoff, Riku Rantala ja Ari Lahdenmäki, 4
  • Tiedon tyttäret - Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen
    Marjo T. Nurminen, 5
    - oliko tämä oikeasti paras kotimainen tietokirja viime vuonna?
  • Ihmisyys - 1900-luvun moraalihistoria
    Jonathan Glover, 6
Alkuperäiseltä listalta on enää jäljellä nämä tiiliskivet...

  • The War of the World - Twentieth-Century Conflict and
    the Descent of the West

    Niall Ferguson, 7 & 8
    - kaksi vikaa lukua jäljellä ja täytyy sanoa että ihan ok kirja
    - helpommalla pääsee kuitenkin katsomalla erittäin hyvän tästä tehdyn dokkarisarjan, jossa asiat on tiivistetty hienosti
  • Sinuhe, egyptiläinen
    Mika Waltari, 9

19. heinäkuuta 2009

Lukeminen kannattaa aina

Tuossa jonkun aikaa sitten huomasin hämmästyen, että sekä kirjahyllystäni ja lattialta isoista kasoista löytyi hyvinkin runsaasti kirjoja, joita en ollut tullut lukeneeksi. Olin niitä keräillyt kirjamessuilta ja lahjaksikin olin niitä mielestäni saanut.

Jostain syystä tämä jäi tällä kertaa vähän vaivaamaan ja päätinkin kerrankin tehdä asialle jotain. Varmistaakseni, että saisin edes jonkun luettua, päätin laittaa kirjat paperille listaksi ja ruksia luetut kirjat pois. Jotta lukemisen aloittaminen olisi mahdollisimman helppoa, päätin laittaa listan alkupäähän ohuita ja (fyysisesti) kevyempiä kirjoja. Semmoisia, jotka kulkevat helposti mukana.

Tämä kannattikin ja pääsin yllättävän hyvin vauhtiin. Sen verran hyvin, että päätin jonkun ajan kuluttua jakaa kirjalistan kahtia. Ensimmäinen olisi alkuperäisen listan alkupää eli ne ohuet kirjat (matkakirjat tuli lukemaan jääkaapin oveen laittamassa lapussani) ja toiseen kuului periaatteessa ne isommat kirjat pienellä muokkauksella. Yritin järjestellä jälkimmäistä listaa siten, että ne kirjat, joissa oli lyhyitä lukuja tai muuten soveltuisi lyhyisiin lukuhetkiin, olisivat uuden listan alkupäässä. Tälle listalle tuli nimeksi vessakirjat.

Esittelyssä matkakirjat:
  • Muuttuva Intia,
    Sirpa Tenhunen ja Minna Säävälä, 1
  • Jihad vs. McMaailma,
    Benjamin Barber, 2 & 3
    - oli aika menevästi kirjoitettu, mutta itselleni ei kyllä jäänyt siitä käteen mitään muuta kuin joitain mielenkiintoisia yksittäisiä pointteja
  • Miksei tapeta niitä kaikkia? - Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy,
    Daniel Chirot ja Clark McCauley, 4 & 5
    - kirjan nimi on kyllä vieläkin aika pirun vetävä!
  • Alastalon salissa,
    Volter Kilpi, 6
    - no huhuh
  • Kolmas Simpanssi - Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus,
    Jared Diamond, 7
    - aiemmin suomennetut (mutta myöhemmin kirjoitetut) Diamondit on luettu, hyllyssä ja ne ovat mielestäni tätä parempia
    - pitkään on pitänyt ostaa/lainata myös herran "Miksi seksi on hauskaa?"
    (Why is Sex Fun? The Evolution of Human Sexuality)
  • Valtio,
    Platon, 8
  • Humiseva harju,
    Emily Brontë, 9 & 10
  • Kasvun rajat - 30 vuotta myöhemmin,
    Donella Meadows, Jorgen Randers ja Dennis Meadows, 11 & 12
  • Hankala sukupuoli - Feminismi ja indentiteetin kumous,
    Judith Butler, 13 & 14
    - rehellisesti täytyy myöntää, että putosin aika nopeasti kärryiltä tätä lukiessani

7. heinäkuuta 2009

Yksi pikkujuttu

Jompikumpi vakilukijoista saattaa muistaa, että kehuskelin saaneeni TKK:lta stipendin tuossa jokunen aika sitten. Asiat eivät nyt sitten olleetkaan ihan niin hienosti kuin hehkuttaessani kuvittelin. Ongelmat juontuvat sinällään kivasta jutusta : "Apurahansaajien eläkevakuuttaminen toteutetaan vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti".

Tällä vakuuttamisella on kuitenkin omat vakuutusehtonsa ja niistä, tai paremminkin niiden tulkinnasta, johtuvatkin nämä tämänkertaiset ongelmat. Millä tavoin pykäliä tulee tulkita on myös MELAlle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) vielä tällä hetkellä vähän epäselvää, joten ei ole ehkä ihme että TKK ei lähtenyt mitään tulkitsemaan vaan päätti itsenäisesti etteivät he, jotka heidän stipendin saavat, saa olla lainkaan palkkatyössä TKK:n kanssa.

Homma on loppujen lopuksi siis aika simppeli, mutta ikävä kyllä TKK teki tämän periaatepäätöksensä vasta sen jälkeen, kun oli pitänyt jo ilmoittaa ottaako vastaan tuon stipendin.

Olin ollut vielä toukokuussa yhteydessä vastuullisiin henkilöihin asian tiimoilta ja minulle oli sanottu, että aiempi (ennen uuden lain tuloa) käytäntö (eli sivutointa, myös TKK:lle, saa tehdä max 10h/vko ilman erillisiä selvityksiä) olisi nytkin voimassa. Kaiken kieltävä päätös tehtiin siis kuitenkin sitten tämä jälkeen.

Mikä tekee hommasta vielä ikävämmän on se, että TKK ei ilmoittanut tästä päätöksestään suoraan stipendinsaajille (tai ei ainakaan minulle)!

Viesti päätöksestä, tai kannanotosta kuten he sen ilmaisivat, meni vain stipendinsaajien yksiköiden sihteereille ja näin ollen en olisi asiasta edes kuullut tässä vaiheessa ellei sihteerimme olisi kiltisti ohjannut viestiä myös minulle.

Koska olen sidoksissa tällä hetkellä useampaankin eri projektiin ja koska en todellakaan voi jättää niitä hommia tekemättä, teimme pomon kanssa semmoisen erittäin ikävän päätöksen että en otakaan vastaan tuota minulle myönnettyä tutkijankoulutusstipendiä.

Projektitöiden tekeminen kiertoteitse (eli rahat tulisivat muualta kuin TKK:lta) olisi mahdollista mutta vaatisi tässä tilanteessa aika paljon säätämistä, joten sitä ei lähdetty tekemään. Ja vaikka asiaa vähän harkitsinkin, niin en lähdehommia tekemään ilman korvausta.

Oikeasti harmittaa aika paljon, mutta näin sitä nyt sitten mennään. Jatko-opinnot pysyvät siis vieläkin tukevasti lähtökuopissaan.

2. heinäkuuta 2009

Kuplia

Viime viikonloppuna oli pitkästä aikaa sukukokoontuminen, onneksi niissä iloisemmissa merkeissä.

Serkkuni Jenni sai Anssinsa omakseen Helsingin pitäjän kirkossa ja paikalle oli kutsuttu jokunen V/Wäyrynenkin.