Etelän Kierros : Ihan pimeetä menoa

Keskiviikko 4.7. olikin sitten Amerikan Yhdysvaltojen kahdessadas kolmaskymmenes ensimmäinen syntymäpäivä (tyhmä Pete, kun ei ole tuostakaan varma) ja kaikki maailman vapaat kansat riemuitsivat!

Tällä kertaa en sentään ollut lentelemässä koko tätä juhlapäivää vaan päivän ainoaksi menoksi oli suunniteltu käynti Carlsbadin tärkeimmässä turistinähtävyydessä Carlsbad Caverns National Parkissa. Paikkahan ei ole itse Carlsbadissa vaan lähin asutuskeskus on Whites City, mutta mitäs tuommoisella nippelitiedolla tekee. Tämä kansallispuisto eroaa aiemmista käymistäni (huom suuri kahden puiston kokemus) siinä, että se on maan alla. Kuten nimestäkin käy ilmi, puisto on luolasto ja aika iso sellainen. Suurimmalla yksittäisellä huoneella on lattiapinta-alaa (jonkun laskutavan mukaan) 33210 neliömetriä.

Sen lisäksi, että paikka on iso ja kaunis, niin Caverns on tunnettu myös lepakoistaan. Luolan modernin aikakauden "löytäminen" (inkkarithan siis varmasti tunsivat luolan) tapahtui legendan mukaan niin, että herra White näki jonain iltana kukkulan läheisyydessä savupilven ja koska epäili sen olevan tulipalo riensi sitä katsomaan. Kävi ilmi, että "pilvi" olikin ollut lauma lepakoita matkalla murkinalle ja ne kaikki olivat tulossa samasta luolasta. White päätteli oikein, että luolan täytyy olla aikas iso ja päätti tutkia sitä tarkemmin. Loppu onkin historiaa.

Koska omistamani National Park Pass on voimassa, en maksanut itse sisäänpääsystä mitään. Päätin kuitenkin maksaa $3, jotta saisin kuunneltua tämän paikan audio guide tour:in. Vaikka sitä Alcatrazin audiota ei varmasti ylitetä, niin saisinpahan lisätietoa paikasta enkä vain juoksisi sitä läpi. Audiojärjestelmä oli huonompi kuin Alcatrazin, jossa oli kuulokkeet. Täällä oli käytössä iso kapula, jota piti heiluttaa korvalle kun saapui numeroidulle infopaikalle. Tämä aiheutti hidasteita valokuvaukselleni, mutta muuten oli ihan mukava juttu.
Valokuvauksesta voikin vuodattaa tässä vaiheessa. Otin runsaasti kuvia (melkein 300 eli enemmän kuin Grand Canyonilla päivän aikana) ja paikka olikin hyvin kuvauksellinen. Valaistus oli paikassa kuitenkin tunnelmallinen eli ei kovin kirkkaasti valaistu. Näin ollen automaattiasennossa ollut kamerani ei saanut useinkaan onnistunutta kuvaa. Tajusin vasta aika myöhäisessä vaiheessa, että olisin tietenkin voinut ottaa käyttöön yökuvausfiltterin, mutta unohtui kokeilutkin. Silloin tosin kuvakoko olisi kasvanut eli ainokaisen muistikorttini tila olisi varmasti tullut vastaan, mutta olisin ehkä saanut enemmän parempia kuvia.
Mitä sitä voisi luolista sanoa. Todella upeita. Paljon tilanteessa auttoi se, että ne on valaistu todella hienosti. Päällystetty kulkureitti on myös tehty pääosin sen verran leveäksi, että tällainen ylileveä ja hidas kuljetus voi jäädä keräämään voimia, ilman että perään muodostuu jonoa. Koska olin koko ajan heilumassa kameran kanssa, mulla menikin sitten noin tunnin verran pidempään mitä reitin kiertämiseen suositeltiin. Omituista ei se niin pitkältä ajalta tuntunut.

Itse kuvauspaikoista en osaa enää mitään sanoa, enkä usko että niillä tiedoilla on mitään merkitystä. Ei noista kuvista kuitenkaan saa mitään irti, taidettahan ne aivan täysin tällä kertaa on.
Paikka on kyllä todella upea. Jos reissaatte tähän osaan palloa joskus, niin käykää ihmeessä. Suosittelen ihan yhtä voimakkaasti kuin Grand Canyoniakin ja samalla tavalla kuin tuo kanjoni, niin ei tätäkään oikein osaa hahmottaa kuvien perusteella. Aivan yhtä mahtava paikka!
Koska joku työkavereista oli maininnut lepakoiden bongauksen ja koska siitä pari kertaa tuolla luolassa kierrellessä mainittiin, niin päätin sitten tuolla luolassa ollessani, palata luolalle illalla. Auringon laskiessa luolan suulla olevalla amfiteatterilla voi istua ja katsella kun luolan nahkasiivet lähtevät ruuan hakuun. Vaikka luola alunperin löydettiin lepakkopilvien kautta, ei se tänään enää ole samaa luokkaa. Lepakoiden lukumäärä on laskenut noista päivistä rajusti ja syy siihen on vieläkin epäselvä, mutta esim. DDT on syytettyjen listalla.

Voi toki olla, että henk.koht. havainnointiin vaikutti nyt heikentävästi melko pilvinen sää, mutta ei tuo "bat program" ollut kovinkaan kummoinen. Kyllähän siinä näki, että siellä aika paljon lepakoita on, mutta siinä se. Ei mitään oikeaa pilveä eikä pakokauhua yleisön joukossa. Istuin pidempään kuin suurin osa yleisöstä, mutta eihän mulla muutakaan ohjelmaa ollut tiedossa. Kuvatakaan ei saa (tosin en olisi kyllä nähnyt yhtään hetkeä, jolloin olisin sitä halunnut tehdäkään), joten ehkä olisin voinut jättää väliinkin.

Carlsbadin asukkaat ottivat minut vastaan tuolta palatessani ilotulitusraketein ja muutenkin riemuiten. Poliisikin oli tullut pysäyttämään väkijoukon, että pääsisin turvallisesti hotellilleni. En mennyt juomaan rahvaan kanssa Budweiseria vaan jäin hotelliin valmistautumaan seuraavaan hieman urbaanimpaan päivään.