Teimme Lauran kanssa yhteispäätöksen, että vietämme New Yorkin osuuden toisen päivän omilla poluillamme. Syynä tähän oli yksinkertaisesti erilaiset intressit. Meikäläinen ei ole niitä innokkaimpia shoppailijoita ja Lauraa ei kiinnostanut vaeltaa tylsillä museoiden käytävillä koko päivää.
Jostain syystä olin nimittäin saanut päähäni erilaisia kaupungin esitteitä läpikäydessäni, että olisi ihan mielenkiintoista käydä tutustumassa joihinkin New Yorkin lukuisista museoista. Ensimmäisenä oli tullut mieleen, ehkä parien elokuvien takia, luonnonhistoriallinen museo. Toiseksi päätin valita omaksi yllätyksekseni taidemuseon! Ei oikeasti ollut mielessä tänne itärannikolle lähtiessäni.
Aloitimme siskon kanssa kuitenkin samalta suunnalta, sillä Lauran vierailema Neue Galerie oli korttelin pari päässä mun aloitusmuseosta. Toki kävimme kurkkaamassa myös Guggenheimia, mutta sisään emme olleet suunnitelleet menevämme. Olisimme vain ottaneet hökötyksestä ehkä kuvan, mutta koska paikka oli julkisivurempassa jäi sekin turistinähtävyys kuvaamatta.
En odottanut Metropolitan Museum of Artista paljoakaan, museon valintaa voisi sanoa täytteeksi, kun ajattelin ettei luonnonhistoriallisessa jaksaisi koko päivää kulkea. Osoittautui kuitenkin, että tämä taidehistoriallinen oli se päivän kohokohta.
Nuo ekassa kuvassa mainitut uusitut Kreikan ja Rooman taiteeseen keskittyvät huoneet olivat hienoja. Ongelma näissä patsaissa ja muussa roinassa on ikävä kyllä se, että näitä on nähnyt aika paljon aiemminkin. Kosketusetäisyydeltä tai kirjoista, mutta nähnyt kuitenkin. Se mikä teki niistä katselemisen arvoisia oli niiden arvolle soveltuvat esittelyhuoneet. Museorakennus oli ihan oma taideteoksensa.
Myös muut osastot olivat mielenkiintoisia ja niitä oli hyvin paljon. Nyt jätin käymättä monetkin paikat, esimerkiksi toisen kerroksen maalaukset eivät nyt niin kiinnostaneet. Siellä voi siis viettää toisen tai kolmannenkin päivän ihan helposti. Silloin voi vaikka ostaa audio tourin ja sivistää itseään ihan oikeasti (ja viettää oikeasti koko päivä museossa).
Taulupuolella kyllä tajusin, että suurimman osan maalauksistaan Uudessa Meksikossa maalanneen Georgia O'Keeffen taulut näyttivät ihan kiinnostavilta. Luulen, että joudun tekemään vähän aikaa kalenteriin, jotta pääsen käymään Santa Fessä olevassa O'Keeffe-museossa ennen lähtöäni. Tietenkin heillä on juuri nyt joku muutostyö tekeillä, eivätkä päägalleriat ole avoinna kuin vasta 20. päivän jälkeen, joten on ehkä hankalampaa kuin kuvittelisi. On se kumma, kun on ollut samassa kaupungissa 17 kuukautta, enkä ollut edes harkinnut siellä käyntiä ennen tätä New Yorkin keikkaa...
Päivän pääkohteeksi valittu American Museum of Natural History ei ollut ihan niin hyvä kuin olisin toivonut. Sekin oli hirveän iso, kuten Met, eli jalat eivät saaneet lepotaukoa laisinkaan.
Ehkä mulla ei ollut vain dinosauruspäivä, joille oli oikeastaan varattu yksi kerros museosta. Tai ehkä tuolla se sama väljyys mikä oli Metissä jees, ei ollut ihan niin jees, kun joutui tarpomaan liian pitkiä matkoja löytääkseen niitä mielenkiintoisia paikkoja (esim. inkojen metallurgiasta kertonut nurkkaus). Tai sitten mua vaivasi se, ettei asioista kerrottu mielestäni tarpeeksi vaan kaikki esittelyt jäivät kovin pintapuoleisiksi sekä tylsistä että mielenkiintoisista aiheista. Olen ihan varma, että ne pikkuihmisetkin haluaisivat lukea enemmän asioista. Vaikka ne nyt oppisivatkin hakemaan lisää tietoa jostain muualta, mun mielestä tommoinen ulkoistaminen on väärä lähestymistapa museolta.
Jostain syystä olin nimittäin saanut päähäni erilaisia kaupungin esitteitä läpikäydessäni, että olisi ihan mielenkiintoista käydä tutustumassa joihinkin New Yorkin lukuisista museoista. Ensimmäisenä oli tullut mieleen, ehkä parien elokuvien takia, luonnonhistoriallinen museo. Toiseksi päätin valita omaksi yllätyksekseni taidemuseon! Ei oikeasti ollut mielessä tänne itärannikolle lähtiessäni.
Aloitimme siskon kanssa kuitenkin samalta suunnalta, sillä Lauran vierailema Neue Galerie oli korttelin pari päässä mun aloitusmuseosta. Toki kävimme kurkkaamassa myös Guggenheimia, mutta sisään emme olleet suunnitelleet menevämme. Olisimme vain ottaneet hökötyksestä ehkä kuvan, mutta koska paikka oli julkisivurempassa jäi sekin turistinähtävyys kuvaamatta.
En odottanut Metropolitan Museum of Artista paljoakaan, museon valintaa voisi sanoa täytteeksi, kun ajattelin ettei luonnonhistoriallisessa jaksaisi koko päivää kulkea. Osoittautui kuitenkin, että tämä taidehistoriallinen oli se päivän kohokohta.
Nuo ekassa kuvassa mainitut uusitut Kreikan ja Rooman taiteeseen keskittyvät huoneet olivat hienoja. Ongelma näissä patsaissa ja muussa roinassa on ikävä kyllä se, että näitä on nähnyt aika paljon aiemminkin. Kosketusetäisyydeltä tai kirjoista, mutta nähnyt kuitenkin. Se mikä teki niistä katselemisen arvoisia oli niiden arvolle soveltuvat esittelyhuoneet. Museorakennus oli ihan oma taideteoksensa.
Myös muut osastot olivat mielenkiintoisia ja niitä oli hyvin paljon. Nyt jätin käymättä monetkin paikat, esimerkiksi toisen kerroksen maalaukset eivät nyt niin kiinnostaneet. Siellä voi siis viettää toisen tai kolmannenkin päivän ihan helposti. Silloin voi vaikka ostaa audio tourin ja sivistää itseään ihan oikeasti (ja viettää oikeasti koko päivä museossa).
Taulupuolella kyllä tajusin, että suurimman osan maalauksistaan Uudessa Meksikossa maalanneen Georgia O'Keeffen taulut näyttivät ihan kiinnostavilta. Luulen, että joudun tekemään vähän aikaa kalenteriin, jotta pääsen käymään Santa Fessä olevassa O'Keeffe-museossa ennen lähtöäni. Tietenkin heillä on juuri nyt joku muutostyö tekeillä, eivätkä päägalleriat ole avoinna kuin vasta 20. päivän jälkeen, joten on ehkä hankalampaa kuin kuvittelisi. On se kumma, kun on ollut samassa kaupungissa 17 kuukautta, enkä ollut edes harkinnut siellä käyntiä ennen tätä New Yorkin keikkaa...
Päivän pääkohteeksi valittu American Museum of Natural History ei ollut ihan niin hyvä kuin olisin toivonut. Sekin oli hirveän iso, kuten Met, eli jalat eivät saaneet lepotaukoa laisinkaan.
Ehkä mulla ei ollut vain dinosauruspäivä, joille oli oikeastaan varattu yksi kerros museosta. Tai ehkä tuolla se sama väljyys mikä oli Metissä jees, ei ollut ihan niin jees, kun joutui tarpomaan liian pitkiä matkoja löytääkseen niitä mielenkiintoisia paikkoja (esim. inkojen metallurgiasta kertonut nurkkaus). Tai sitten mua vaivasi se, ettei asioista kerrottu mielestäni tarpeeksi vaan kaikki esittelyt jäivät kovin pintapuoleisiksi sekä tylsistä että mielenkiintoisista aiheista. Olen ihan varma, että ne pikkuihmisetkin haluaisivat lukea enemmän asioista. Vaikka ne nyt oppisivatkin hakemaan lisää tietoa jostain muualta, mun mielestä tommoinen ulkoistaminen on väärä lähestymistapa museolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti