Dallas, osa 2 : Adolphus ja jekkua

2007 Flow-3D World Users Conference järjestettiin Adolphus Hotellissa Dallasin keskustassa. Selvästikin firmassa oltiin kuunneltu viime vuoden valituksia huonosta hotellin sijainnista ja tämä oli oikeasti hyvällä paikalla, esim. Dealey Plazalle (eli sinne missä on ne ruksit tiessä) käveli alle 10 minuutissa.

Hotelli oli myös aivan liian tasokas tämmöiselle tutkijan rentulle. Enpä muista kertaakaan, että olisin tuntenut olevani niin väärässä paikassa kun ensi kertaa aulaan astuin. Vaikka tiesin olen oikeassa paikassa, odotin että joku tulisi sanomaan, että herra on varmaan väärässä paikassa ja ohjaamaan ulko-ovelle.

Nähtävästi (Wikipediaa selailemalla) tuo hotelli on nimetty kymmenen parhaan amerikkalaisen hotellin listalle, joten se oli siis ihan virallisestikin liian hieno meikäläiselle.

Hotellin tiloissa oli myös Dallasin paras ravintola, viiden tähden French Room, johon ei ollut asiaa ilman pukua (The French Room at the Hotel Adolphus in downtown Dallas was named the best hotel restaurant in the US by Zagat) Eli jostain syystä ei ole kuviakaan. Sen sijaan parit fotot hulppeasta aulasta ja tuosta French Roomin sisäänkäynnistä tuli otettua.
Itse konferenssi oli samanlainen pikkukonferenssi kuin viime vuonna. Nyt taisi olla vähän vähemmän väkeä eikä ihan niin ympäri palloa kuin viime kerralla.

Vaikka bloginpitäjälläkin oli oma esityksensä tuolla pidettävänä, ei mitään jännitystä kyllä missään vaiheessa esiintynyt. Syitä olisi kyllä ollut, sillä esim. kenraaliharjoitus Santa Fessä vei vaivaiset puolitoista tuntia, mutta en esitykseen päin vilkaissutkaan sen jälkeen. No, en sitten jaksanut jännittää edes Dallasiin saapuessani vaan päätin ottaa konferenssistä kaiken ilon irti. Tämä siis tietty tarkoitti iltamenoja. Keskiviikkoiltana kävimme isolla porukalla syömässä ja sen jälkeen jatkoimme pienellä porukalla illanviettoa tuossa hotellin hienossa aulabaarissa.
Torstaina syöminen oli järjestetty Flow Sciencen puolesta, mutta iltaohjelma oli taas ihan omissa käsissä. Päädyin toisenlaisen tiimin seurassa hotellin kanssa samassa korttelissa olleeseen urheilubaariin (siis sports bar, millä omien kokemusteni perusteella tarkoitetaan suomalaisittain lähiräkälää). Ilmeisesti olimme matkalla siihen viereiseen vähän hienompaan paikkaan, ainakin luulen kuulleeni sen paikan nimen lähtiessämme hotellilta, mutta mulle tämä kelpasi oikein hyvin. Ilta oli kovin iloinen, varsinkin kun mulle tarjottiin kaikki juomat illan aikana kuten viimekin vuonna (on hyvä diili lähteä bisnesmiesten kanssa liikenteeseen).

Pilkku tuli kovin aikaisessa vaiheessa ja ehkä jotain oli tullut nautittua, kun neljään henkeen kutistuneen seurueemme matka korttelin toiselle puolelle kesti reilun tunnin. Puoli neljä oli hyvä aika mennä nukkumaan, kun konferenssi alkoi kuitenkin 8.30 ja oma esitys oli esitys nro 2.
Vaikka kokoushuone vähän heiluikin esitykseni aikana, niin kokous saatiin vietyä kunnialla loppuun. Takaisin New Mexicoon lennettiin tuon samaisen perjantain iltana. Olikin viimein aika keskittyä muuttotouhuihin.