Hyvin suurella todennäköisyydellä näin viime viikolla Alabaman Birminghamin viimeistä kertaa. Tietenkin täytyy heti lisätä että "tämän tutkijavaihdon aikana". Ihan pian en varmastikaan kuitenkaan palata.
Tarkoituksenani tähän maahan tullessani oli että viettäisin noin neljäsosan ajastani Magic Cityssä. Tämä ei nyt ihan toteutunut. Itse asiassa ei ollut lähelläkään. Olin yhteensä kaupungissa varmaan maksimissaan reilun kuukauden. Syynä oli tutkimusprojektin hankaluudet eli suoraan sanottuna ei ollut mitään syytä olla siellä pidempään.
Harmi! Olisin mielelläni viettänyt siellä enemmän aikaa. Sen lisäksi, että labran väki oli mukavaa seuraa, olisin mielelläni käynyt tsekkaamassa minkälainen se yliopistomeininki täällä Ameriikassa tai ainakin tuolla Alabamassa on. Jokunen kurssi ja jokunen opiskelijariento olisi ollut kiva kokea.
Viimeisten päivien ohjelma oli periaatteessa vain keskusteluja labran väen kanssa ja labran avaimien palauttaminen.
Leonard ja Steve saivat järkättyä sen verran vapaata aikaa omiin kalentereihinsa, että kävimme kolmistaan myös Slossin tehtaalla. Sloss Furnaces on ihan B'hamin keskustassa toiminut rautatehdas, joka oli siellä toiminnassa lähes 90 vuotta aina 70-luvulle asti. Jostain kumman syystä sitä ei kuitenkaan siis purettu, vaan on nykyään National Historic Landmark.
Itse tykkäsin pikkutehtaasta kovin, mutta syynä toki voi olla ammatillinen kiinnostus. Samanlaisella tekniikalla sitä possurautaa nykyäänkin tehdään. Koska tuon paikan masuunit olivat ihan taivasalla, mitä ei nykyään ympäristösyistä varmastikaan edes hyväksyttäisi, niin noita isoja pönttöjä näki paljon selvemmin kuin mitä missään vierailemassani tehtaassa.
Paikan vetovoima kasvoi vain sen aavemaisesta tunnelmasta (kts. Paranormal Activity). Yöaikaan voisi olla mielenkiintoista viettää siellä aikaa.
Se mitä Birminghamista ei todellakaan jää kaipaamaan on sen kesäilmat. Olin jo unohtanut minkälaista se oli, mutta koneen laskeutuessa kuulutettu 94 degrees and humidity about 70% palautti muistin.
Jokaisena päivänä maksimilämpötila oli noin 100 täkäläistä yksikköä eli 37-38 Celsiusta. Siihen päälle kun tosiaan heitetään ilmankosteus, hiki alkoi virrata heti ulko-oven avatessani. Tämmöistä se on siellä aina kesäisin, vaikka nyt mainostettiinkin lämpötilojen olevan record high. Talvisin on kuulemma paljon mukavampaa, mutta enpä siellä silloin ole aikaa viettänyt.
PS. Lisäsin juuri jokusen lisäkuvan (esim. keräilyharvinaisuus blogin pitäjästä) MyPhotoAlbumiin, joten jos kiinnostaa niin sinne vaan ihmettelemään
Tarkoituksenani tähän maahan tullessani oli että viettäisin noin neljäsosan ajastani Magic Cityssä. Tämä ei nyt ihan toteutunut. Itse asiassa ei ollut lähelläkään. Olin yhteensä kaupungissa varmaan maksimissaan reilun kuukauden. Syynä oli tutkimusprojektin hankaluudet eli suoraan sanottuna ei ollut mitään syytä olla siellä pidempään.
Harmi! Olisin mielelläni viettänyt siellä enemmän aikaa. Sen lisäksi, että labran väki oli mukavaa seuraa, olisin mielelläni käynyt tsekkaamassa minkälainen se yliopistomeininki täällä Ameriikassa tai ainakin tuolla Alabamassa on. Jokunen kurssi ja jokunen opiskelijariento olisi ollut kiva kokea.
Viimeisten päivien ohjelma oli periaatteessa vain keskusteluja labran väen kanssa ja labran avaimien palauttaminen.
Leonard ja Steve saivat järkättyä sen verran vapaata aikaa omiin kalentereihinsa, että kävimme kolmistaan myös Slossin tehtaalla. Sloss Furnaces on ihan B'hamin keskustassa toiminut rautatehdas, joka oli siellä toiminnassa lähes 90 vuotta aina 70-luvulle asti. Jostain kumman syystä sitä ei kuitenkaan siis purettu, vaan on nykyään National Historic Landmark.
Itse tykkäsin pikkutehtaasta kovin, mutta syynä toki voi olla ammatillinen kiinnostus. Samanlaisella tekniikalla sitä possurautaa nykyäänkin tehdään. Koska tuon paikan masuunit olivat ihan taivasalla, mitä ei nykyään ympäristösyistä varmastikaan edes hyväksyttäisi, niin noita isoja pönttöjä näki paljon selvemmin kuin mitä missään vierailemassani tehtaassa.
Paikan vetovoima kasvoi vain sen aavemaisesta tunnelmasta (kts. Paranormal Activity). Yöaikaan voisi olla mielenkiintoista viettää siellä aikaa.Se mitä Birminghamista ei todellakaan jää kaipaamaan on sen kesäilmat. Olin jo unohtanut minkälaista se oli, mutta koneen laskeutuessa kuulutettu 94 degrees and humidity about 70% palautti muistin.
Jokaisena päivänä maksimilämpötila oli noin 100 täkäläistä yksikköä eli 37-38 Celsiusta. Siihen päälle kun tosiaan heitetään ilmankosteus, hiki alkoi virrata heti ulko-oven avatessani. Tämmöistä se on siellä aina kesäisin, vaikka nyt mainostettiinkin lämpötilojen olevan record high. Talvisin on kuulemma paljon mukavampaa, mutta enpä siellä silloin ole aikaa viettänyt.
PS. Lisäsin juuri jokusen lisäkuvan (esim. keräilyharvinaisuus blogin pitäjästä) MyPhotoAlbumiin, joten jos kiinnostaa niin sinne vaan ihmettelemään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti