Viikon ja sen lopun rientoja

Ensiksikin osoitan kiitokset Sallalle, Mikolle ja Tepolle, joiden lähettämä joulukortti saapui perjantaina postilaatikkooni. Sen lisäksi, että se oli ensimmäinen joulukortti, se oli myös kaikkien aikojen ensimmäinen tänne saapunut yksityishenkilön lähettämä kirje! Kiitos!

Viime viikolla osoitin hurjaa mielenhallintaa ja pystyin nousemaan peräti kolmena päivänä sängystä ennen seitsemää, joista yksi kerta oli vielä lauantaina. Suomesta (ja jälleen Vaasan yliopistosta) oli tullut pari herraa opettelemaan Flow-3D:n käyttöä, joten yritin samalla testata pystynkö normaaleihin heräämisaikoihin. No, tiistai ja keskiviikko tosiaan vielä onnistui, mutta torstaina jo tarvitsi huilata. Lauantain herääminen taas johtui siitä, että autoin Vaasan vieraita kuljettamaan massiiviset matkalaukut Albuquerqueen. Heidän pikkuvuokra-auto (Nissan 350Z), kun ei pystynyt kuljettamaan kuin suurin piirtein kaksi reppua. Nyt kun oli taas ensi kertaa Santa Fessä käyviä vieraita, oli "pakko" lähteä heidän kanssaan vakioksi muodostuneeseen ravintolaan. Paikka kulkee ainakin Flow Sciencen piirissä nimellä Star Wars Bar, johtuen mukamas värikkäästä asiakaskunnasta. Ilmeisesti silloin kun nimi on otettu käyttöön, on paikalle osunut vain joku epämääräinen taiteilijaporukka, koska joka kerta kun olen siellä ollut, ei paikalla ole mitään eriskummallisen näköistä ole ollut, ellei lehmityttö/poika hengessä pukeutuneita tarjoilijoita lasketa mukaan (ei lasketa, koska semmoisia voi nähdä ihan normaalisti kaduillakin). Hyvä paikka se kuitenkin on, joten mielelläni käyn siellä useammankin kerran.

Lauantaina järjestettiin Flow Sciencen joka vuotinen Holiday Dinner, joka tällä kertaa pidettiin yhdessä keskustan italialaisessa ravintolassa. Paikalla oli lähes kaikki työntekijät ja myös pari työntekijöiden parempaa puoliskoa ja muuta avecia (Petri oli yksin, ihan kuin kenelläkään olisi edes käynyt joku muu vaihtoehto mielessä). Ilta meni oikein railakkaasti hyvän ruuan, rajoittamattoman juomatarjoilun ja yhdessä olon merkeissä (kuva otettu ihan alkuillasta, ennen kuin kaikki riistäytyi käsistä).
Osoittaen, etteivät kaikki suomalaiset ole samasta puusta veistettyjä, pysyin (lähes) koko reissun vesilinjalla. Toisaalta jos olisin ryypiskellyt, en olisi saanut tilaisuutta jutella syvällisiä käyttäjätuen puolen poikien (Amol, Anurag ja Prasad) kanssa. Kun sattui niin hassusti ettei kukaan heistä ollut autolla liikkeellä (eikä varmaan ajokunnossakaan), lupauduin heittämään heidät koteihinsa. Koska ilta oli kuitenkin nuori kun saavuimme ensimmäiseen pysähdyspaikkaan, yhteistuumin päätimmekin ottaa oluet ennen matkan jatkamista. Otimme oikeasti vain yhdet, mutta juttelimme niitä sun näitä nukkumisongelmista salaliittoteorioihin usean tunnin ajan pikkutunneille asti. Ei sitä tosiaan koskaan tiedä mitä elämä heittää eteensä.

Viikko huipentui sunnuntain elokuvaan Petrin kotiteatterissa, joka sattui taas pyörittämään upeaa katseltavaa (jostain syystä tarjonta on ollut aika laadukasta). Olen yrittänyt pysyä hiljaa elokuvista ja musiikista, koska niistä nyt pystyn kirjoittamaan sitten kun palaankin. Nyt kuitenkin joustan pikkaisen säännöstä, koska eteen tuli semmoinen joka on varmasti jokaiselle ainakin nimenä tuttu (toisin kuin ne Bollywood pätkät). Elokuva on tehty vuonna 1939 ja pituutta löytyy noin 3 tuntia 50 minuuttia. Omasta mielestäni ensimmäisiä noin kolmea tuntia ei olisi paljon paremmin voitu tehdä. Siitä huolimatta, etten kovasti tykännyt tämän jälkeen tapahtuneesta menosta ennen viimeisiä 10-15 minuuttia, seilaa elokuva vaivatta sinne "erittäin hyvä/tjsp"-luokitukseen. Elokuvan nimi : Tuulen Viemää.