Tarkoituksena oli saada kirjoitettua yksi merkintä ennen joulua, kun oli jo aihe mietittynä ja hurjan hauska sarjakuvakin valmiina, mutta kaikenlainen kiire "lomani" ensimmäisellä viikolla esti tämän hienon ajatuksen. Loma tosiaan lainausmerkeissä, sillä olen kuitenkin tuolla labrassa melkein joka päivä ollut. En ole toki aivan täyspäiväisesti (tai -päisesti) töitä ole tehnyt.
Lentomatkustamisesta olen tainnut paasata ennenkin, mutta kertaus on opintojen äiti vai miten se nyt menikään. Matkasuunnitelmani piti olla tällä kertaa selkeä : ensin Santa Festä omalla autolla Albuquerquen lentokentälle, josta matka kulkisi Denverin ja Lontoon kautta Helsinki-Vantaalle. Kaikkeen piti olla hyvin aikaa, mutta kuinkas sitten kävikään...
Matkapäivä alkoi loistavasti. Kuten taisin jo mainita, sain tukevan aamiaisen naapureiden (Archana ja Satya, huonomuististen tiedoksi) luona ja olin saanut kaikki pakattua hyvissä ajoin jo edellisenä iltana. Oma kulkeminen lentokentällekin meni ihan mukavasti, mitä nyt en kerennyt ostaa ajattelemaani tequilaa, mutta se johtui siitä etten löytänyt mitään kalliimpaa tököttiä kaupasta. Ensi kerralla sitten. Lentolippuni olivat kurantit ja kantamuksenikin painorajojen sisäpuolella joululahjoista huolimatta. Kun vielä turvatarkastuskin meni kuin tanssi vain ja sain viimeiset lahjaostokset tehtyä lentokentän liikkeistä, tilanne näytti oikein hyvältä.
Kunnes kävelin lentoni lähtöportille ja totesin sen olevan myöhässä. Olin jo lähtöselvityksessä hieman kummastellut sitä, että lento oli monitoreiden mukaan lähdössä puolta tuntia myöhemmin kuin lipuissani luki, mutta se ilmeisesti johtui talviaikatauluhin siirtymisestä. No, kävi ilmi, että tämä lento (joka siis oli jo puoli tuntia "myöhässä") oli oikeastikin myöhässä samanlaisen pätkän. Tunnin vaihtoaika kuitenkin riitti matkalaiselle ihan hyvin Denverin päässä.
Myöhästymiset eivät kuitenkaan jääneet tähän. Denverissä oli jo lähtöportille merkitty puolen tunnin myöhästyminen (ilmeisesti pienen lumimyräkän takia). Eikä yllätykset jääneet toki tähän. Saatoimme ehkä lähteä rullaamaan kohti kiitorataa suurinpiirtein aikataulun mukaan (en katsonut kelloa), mutta pitkän rullauksen jälkeen kapteeni antoi mielenkiintoisen kuulutuksen. Koneessa oli kuulemma matkustaja, jonka pitää terveyssyihin vedoten poistua koneesta! Ilmeisesti jollain matkustajalla oli joku sairaus, josta hän oli maininnut jossain vaiheessa henkilökunnalle. Asia oli vissiin kuulostanut vakavalta, koska asia oltiin ilmoitetty British Airwaysin lääkäreille, jotka lopulta päätyivät kieltämään tämä henkilön matkan teon siihen asti kunnes hänellä oli esittää lääkärin lausunto kunnostaan. Varmaan ihan jees kaikkien kannalta, mutta tuloksena oli se, että kone kääntyi takaisin kohti terminaalia, jossa ruumaa vähän tongittiin ja bensaa otettiin lisää. Kaikkeen tähän sitten tuhrautui noin puolitoista tuntia eli yhteisviivytykset olivat noin kaksi tuntia.
Suurempi vaikutus oli se, että mukava noin kolmen tunnin vaihtoaika Lontoossa oli kutistunut noin tuntiin ja tämä yleensä merkitsee aika juoksua Heathrowlla (ainakin oman kokemukseni mukaan). Kiitos kuitenkin luonnonvoimien, saavuimme normaalia nopeammin Eurooppaan ja näin ollen en joutunut juoksentelemaan kentällä. Kun ensin tajusin, ettei minun lähiterminaalissa tarvitse aikaa viettää (kiitos ystävällisen intialaisperheen, jotka asian minulle kertoivat, opasteet kun eivät tosiaankaan olleet kovin hyvät) ja bussikuljetus toiseen terminaaliin aika pitkän odotuksen jälkeen saapui, oli edessä oikein mukavaa jonotusta kelloa vilkuillen. Kentällä kun oli jopa enemmän ihmisiä kuin aiempina kertoina. Olin hyvin iloinen, että pääsin ohituskaistalle turvatarkastuksessa. Tuttuun tapaan oli myös lento Lontoosta koti-Suomeen myöhässä (lennon lähtöportti ilmoitettiin suurinpiirtein silloin, kun koneen olisi jo pitänyt lähteä matkaan).
Kaikki tuo paasaushan on nyt ihan tavanomaista lentomatkailussa. Yksin matkatessa en ole toki kokenut aiemmin matkalaukkujen jälkeenjäämistä, joka tietenkin kävi tällä reissulla. Ilmeisesti tuo Heathrown reilun tunnin vaihto ei ollut tarpeeksi matkalaukuille, sillä Helsinki-Vantaalla ei hihna tuonutkaan tutun näköisiä laukkuja Petrille. Ne saapuivat kotiin vasta tiistai-aamuna, kun matkaaja oli paikalla jo sunnuntai-iltapäivänä.
Heathrow on vähintään tämän reissun jälkeen se kenttä, jota yritän välttää kaikin tavoin. Ensi kerralla lentelen Helsingistä suoraan New Yorkiin (ja kaiken lisäksi pääsen 600€ halvemmalla kuin viime kerralla!). Sillä reissulla ainoaksi ongelmaksi voi muotoutua 45 minuutin vaihto Dallasissa, mutta aiempien kokemusten perusteella USA:n kentät toimivat, joten ehkä sekä minä että laukut ehdimme samalle lennolle (eikä se ole seuraavana aamuna, olen melko varma ettei Dallasin kenttä ole paljon Houstonia mukavampi nukkua).
Jos lentelylle olisi olemassa realistinen vaihtoehto, käyttäisin sitä melko varmasti.
Ainiin, se joulusarjakuva :
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti