Joulu

Kuten useimmat taitavat tietää on arvoisa bloginkirjoittaja viettänyt viime vuosina joulun ajan notkuvien ruokapöytien ääressä Karkkilassa. Kutsu jo perinteeksi muodostuneeseen joulun viettoon tuli tänä vuonna jo kesälomalla. Eli vaikka ilmeistä syytä kutsuun tuonne ei tänä vuonnakaan enää ollut, pääsin taas ihan oikeasti karkuun töitä ja kiireitä.

Joulu ei kuitenkaan alkanut matkalla tuonne maalle, vaan jo keskiviikkona oli labrassa perinteiset pikkujoulut. Hyvää ruokaa (poronkäristystä ja lohikiusausta) ja seuraa, vaikka lähdinkin ehkä vähän aikaisessa vaiheessa (viimeinen "suora" bussi kotiin).

Perjantaina olikin sitten kiireinen päivä. Ensin sukulaistapaaminen Maikku-tädin luona. Paikalla tuli tavanneeksi pitkästä aikaa Outin (se toinen bloginpitäjä, alla oleva kuva toimikoon todisteena), hänen veljensä Ollin ja isänsä Tepon. Tämän kolmikon edellisestä tapaamisesta olikin vierähtänyt aika pitkä aika, itse asiassa ei tule mieleen milloin se olisi viimeksi tapahtunut. Tämänkertainen lyhyt tapaaminen oli siis kovin virkistävää.
Samaisen perjantain pikkujoulu H&K:lla oli ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun söin joulutorttuja (jostain syystä labran pippaloissa en niitä syönyt, kai siellä niitä kuitenkin oli) ja join glogiä. Aika pitkään pystyinkin sitä viivyttämään.

Mutta kunnollahan joulu siis pystyi alkaa vasta Karkkilassa, jonne reissaisin ensi kertaa bussilla. Maiseman muutos toimi lähestulkoon täydellisesti. Töitä ei tullut ajateltua vahingossakaan ja masu oli kyllä noiden päivien jälkeen hyvin iloinen.

Lahjojen perusteella minulle yritetään vihjailla jotain. Vaikka paketeista paljastui odotettujakin pehmeitä paketteja (kaksi pussia vaahtonameja!), niin ilmeisesti elämäntavoissani olisi joidenkin mielessä jotain "korjattavaa". Kaksi ruokakirjaa (toinen reseptejä ja toinen "vinkkejä kokkauskammoiselle") ilmeisesti tarkoittaa, että jotkut ovat huolissaan Ameriikoissa tapahtuneesta painonpudotuksesta ja toivovat pikaista paluuta normaaliin painoon. Pelimies-kirja taas viittaa siihen, että joku on saanut blogikirjoitusten perusteella semmoisen käsityksen, että Petrin seuraelämä ja varsinkin kontaktit kauniimpaan sukupuoleen ovat ihan liian vähäisiä.

Nuo kaksi epäkohtaa ovat toki omien katsontakantojeni perusteella toisensa aikalailla poissulkevia, joten todennäköisesti opin kokkaamaan joskus tulevaisuudessa.