Pojat pohjoisessa

Viime viikolla eteeni tupsahti nopealla varoitusajalla kutsu viikonloppureissulle Lappiin. Kutsu tuli labramme brassivaihtarilta, jonka pomo kotimaasta oli saapunut Suomeen parin viikon vierailulle. Ilmeisesti olivat yhteistuumin ajatelleet, että lunta olisi aika kiva nähdä ja kun sitä ei täällä etelässä oikein ollut, niin olivat päättäneet suunnistaa pohjoisemmaksi sitä metsästämään.

Sen suurempia suunnitelmia ei pojilla ollut, kun minä asiasta ekan kerran kuulin. Tällöin päädyin ehdottamaan, että eikös se Rovaniemi olisi ihan jees paikka... Siellä voisi olla jonkun verran lunta ja vaikkei olisi, niin ainakin Joulupukki on siinä lähettyvillä tavattavissa.
Ehdotus oli vissiin tarpeeksi hyvä, koska löysin itseni pari päivää tästä Rovaniemelle suuntavasta yöjunasta matkaseuranani kaksi brasilialaista ja yksi korealainen (vaihtarimme kämppäkaveri).

Tässäkään vaiheessa meillä ei ollut kunnon matkasuunnitelmaa, mitä nyt se Joulupukin paja oli tarkoitus käydä katsastamassa. Mitään hotellia emme olleet viitsineet varailla, vaan päätimme etsiä semmoisen kaupunkiin aamulla tullessamme.
Lumitilanne ei Rovaniemen keskustassa ollut kovin lupaava sinne saapuessamme ja kun lämpöäkin oli neljä astetta, matkaopasta alkoi vähän epäilyttää tuleeko reissusta yhtään mitään. Lauantaina ei oikeastaan tehty paljon mitään : kierreltiin kaupunkia niin pitkään kun oli valoisaa, käytiin Arktikumissa, syötiin ja juotiin.
Sunnuntaiksi olimme jättäneet reissun kohokohdan eli Joulupukin pajan. Paikka on ehkä turistirysämäisin paikka mihin olen Suomen maaperällä koskaan törmännyt! Oikeastaan alueella ei paljon muuta ole kuin matkamuistomyymälöitä sekä poro- ja moottorikelkka-ajeluja. Toki myös napapiiri menee "sopivasti" kylän poikki. Niin ja tietenkin Joulupukki!

Joulupukin tapaaminen oli järkätty aika kierosti. Kieroa ei ollut se, että tämä episodi vei aika mukavasti aikaa. Väkeä ei ollut mielestäni kovin paljoa paikalla. Silti jouduimme jonottamaan omaa vuoroamme reilusti yli tunnin verran. Itselläni ei ollut hätää, mutta korealainen jäsenemme oli jo aamusta alkaen köhinyt aika pahanlaisesti, joten olimme kaikki vähän huolissamme hänestä (ja samalla myös itseästämmekin : ei kai tuo ole mitään tarttuvaa...). Kun viimein pääsimme tapaamaan paikan pomoa, olikin tilanne ohi noin minuutissa! Pientä jutustelua, foto ja pois! Tämänkö takia sitä jonotettiin niinkin pitkään... no, joo, mutta olihan se kuitenkin kivaa!
Ovella oli parissakin kohdassa kerrottu, että pukin tapaaminen ei maksa mitään. Tämä oli totta, mutta kyllä ne ihan ison maailman tapaan osasivat asiasta rahastaa. Omia kuvauslaitteita ei nimittäin saanut käyttää lainkaan tönössä. Näin ollen tuo kuva oli mahdollista hankkia vain ostamalla. Halvin kuva oli 25 euroa! Ja pakkohan semmoinen oli saada, en mä taida tuolla kovin usein käydä tulevaisuudessakaan, kun tähän ekaan kertaakin meni aika monta vuotta.

Reissu huipentui muutenkin tuolla Joulupukin kylässä, sillä siellä oli myös lunta! Ei sitä kovin paljoa ollut, mutta silleen että maa oli valkoisen peitossa. Oli oikein mukavaa nähdä kuinka isotkin ihmiset voivat oikeasti riemastua kunnolla lumen näkemisestä. Oikeasti varsinkin noiden brassien naamat alkoivat loistaa, kun pääsivät peuhaamaan lumeen ja tekemään lumipalloja! Ihan mahtavaa! Kyllähän sitä itsekin aina lumentulosta ilahtuu, mutta en ikävä kyllä ihan noin paljoa.